helpottaa helpottaa !

Pää alkaa selkenee, VIHDOINKIN ! Vaikka sydän vähän syrjällään onkii mut silti tuntuu et hartioilta on tippunu iso taakka ja kerrankin on aikaa vaan suunnitella omaa elämää ja selvitellä asioita. (:

Leijonat saa juosta vapaasti kenen kimpussa haluaa eikä mun tarvii huolehtia mistään muusta paitsi siitä että minä ja vain ainoastaan minä jaksan aamulla herätä kouluun. Ja vaikka toi kuinka itsekeskeiseltä kuulostaaki ni se tekee hyvää mulle ja antaa vähän parempaa mieltäkii ku on yks ihminen vähemmän huolehdittavana ja ei tarvii stressata mistään "turhasta".

Ehkä vaikeinta kaikesta on ollu se yksinäisyys ja ikävä sitä tunnetta ku joku kattoo sua "sillä silmällä". Koska mun on niin vaikea saada päähäni sitä ajatusta että olen ihan sopivan kokoinen ja tarpeeksi kaunis tähän maailmaan ni se tunne ku tietää edes yhden ihmisen pitävän sua kauniina auttaa kyllä hurjasti nostamaan sen leuan pystyyn ja kulkemaan selkä suorassa ylpeenä siitä miltä näyttää ja millanen oikeesti on.

Mut ehkä tuolla isossa maailmassa on vielä joku muukin joka pitää musta just sellasena ku oon ja ehkä vielä mäkin pitäisin hänestä ;)